Suomen Kaupan Liitto
Haku:
EK Extranet» Usein kysyttyä» Vuosiloma / Lomaltapaluuraha

8. Vuosiloma / Lomaltapaluuraha

1) Farmasian opiskelija aloitti meillä tuntityöntekijänä 2.1.2006 ja jatkaa niitä 31.5.2006 saakka. Olemme sopineet, että hän on kokoaikaisena kuukasipalkkaisena kesälomatuurajana kesä-elokuun ja jatkaa tuntitöitä taas opintojen alettua syksyllä. Lupasin hänelle viikon loman elokuun alussa. Miten lomapalkka lasketaan?

Vastaus:
Vuosilomalaki on muuttunut. Lomapalkan laskentatapa määräytyy sen perusteella, mitä palkkaustapaa (kuukausipalkka tai tuntipalkka) työntekijään sovellettiin lomanmääräytymisvuoden päättyessä. Lomanmääräytymisvuoden aikana tai sen päättymisen jälkeen tapahtuneilla palkkausmuodon muutoksia ei ole enää merkitystä. Määräävänä on 31.3. palkkausmuoto. Aikaisemmin loman alkamishetkellä noudatettava palkkaustapa määräsi lomapalkan laskentatavan.

Näin ollen 35 tunnin ansaintasäännön piirissä olevan farmasianopiskelijan lomapalkka on 8,5 % 2.1. - 31.3. maksetuista tehdyn työajan pakoista. Työehtosopimuksen 18 §:n 11. kohdan mukaista kuukausipalkkaisen lomapalkan tasausta ei tässä tilanteessa sovelleta, vaikka työntekijä on lomalle lähtiessään kuukausipalkalla.

2) Apteekissamme on kova riita tulevista kesälomista. Nuori farmaseuttimme väittää, että hänellä on ensisijainen oikeus saada kesälomansa heinäkuussa, jolloin hänen 4 vuotiaan lapsensa päiväkoti on kiinni. Toisaalta vanhat farmaseutit väittävät, että pitkään talossa olleilla tulee olla etusija lomista päätettäessä. Miten minä lomat jaan, koska kaikki eivät voi olla lomalla heinäkuussa?

Vastaus:
Työnantaja päättää lomien ajankohdat työvoimatarpeen mukaan, annettuaan työntekijöille mahdollisuuden ilmaista lomatoiveensa. Työntekijöitä on kohdeltava tasapuolisesti, joten mitään yleistä etuoikeusjärjestystä ei voi tehdä. Jos kaikkien lomatoiveita ei voida toteuttaa, voidaan lomat antaa vuorovuosina vaihtelevasti siten, että kaikki saavat tasapuolisesti kesälomiaan heinäkuussa ja muina kuukausina.

3) Proviisorimme on ollut palveluksessamme yli 10 vuotta ja hänelle kertyy vuosilomaa 3 pv/kk ja siten hänellä on vuodessa 36 päivää lomaa. Saako hän lomaltapaluurahan koko tältä ajalta?

Vastaus:
Lomaltapaluuraha on 50 % vuosilomalain mukaan ansaittua lomaa (2 / 2,5 pv/kk) vastaavasta lomapalkasta (max. 30 pv). Siten farmaseutti tai proviisori, jonka lomaoikeus on 36 päivää, saa lomaltapaluurahan 30 lomapäivän palkasta laskettuna.

4) Farmaseuttimme työsuhde alkoi 1.1.1996. Hän palasi 1.9.2005 töihin 2 vuoden hoitovapaalta. Onko loman ansainta 7 x 2,5 pv vai 7 x 3 pv?

Vastaus:
Loman ansainta on 2,5 pv/kk, vaikka työsuhde on kestänyt lomanmääräytymisvuoden loppuun mennessä yli 10 vuotta. Tämä johtuu siitä, että 1.4.2003 jälkeen pidettyjä hoitovapaita tai muita palkattomia vapaita ei lueta työsuhteen kestoon 10 v / 15 v täyttymistä laskettaessa. Mukaan luetaan vain palveluvuosia kerryttävä aika.

5) Miten äitiysloma vaikuttaa vuosilomiin? Voiko äitiysloma ja vuosiloma mennä päällekkäin?

Vastaus:
Äitiysvapaa ja vanhempainvapaa kerryttävät työtekijän vuosilomaa normaaliin tapaan. Vuosiloman voi määrätä vanhempainvapaan kanssa päällekkäin lomakautena, mutta sitä ei voi määrätä päällekkäin äitiysvapaan kanssa. Mikäli loman antaminen lomakautena ei ole mahdollista äitiysvapaasta johtuen, voidaan loma antaa kuuden kuukauden kuluessa vapaan päättymisestä.

6) Työntekijä irtisanoutuu lomalle lähtiessään, eikä aio enää palata töihin. Onko hänellä oikeus lomarahaan?

Vastaus:
Ei ole. Lomarahan saamisen edellytyksenä on, että työntekijä palaa työhön heti loman päätyttyä. Poikkeuksen muodostavat tilanteet, jossa lomalta paluu viivästyy vuosilomalaissa lueteltujen työssäolon veroisten päivien vuoksi (esim. sairastuminen, perhevapaat, lomautus) tai työntekijä on poissa työstä työnantajan suostumuksella.

7) Työntekijä (farmaseutti) jää eläkkeelle toukokuun alusta. Hänen kanssaan on sovittu että hän pitää osan kertyneistä vuosilomista eli 27 päivää ennen eläkkeelle jäämistään ja loput maksetaan hänelle lomakorvauksena. Kyseinen henkilö on pidemmän lomaoikeuden piirissä. Miten käy ns. talviloman pidennyksen kanssa?

Vastaus:
Kyseisellä henkilöllä on vuosilomapäiviä kertynyt lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2005 – 31.3.2006 36 päivää ja lisäksi vielä huhtikuulta 2006 3 päivää. Työehtosopimuksen mukaan 30 päivää ylittävä loman osa lomakauden ulkopuolella pidettäessä annetaan 50 %:lla pidennettynä (max 3 pv). Talviloman pidennyksestä ei makseta kuitenkaan lomakorvausta työsuhteen päättyessä. Työntekijälle maksetaan näin ollen työsuhteen päättyessä lomakorvausta 12 päivältä. 

Lomaltapaluuraha maksetaan eläkkeelle jäännin yhteydessä mahdollisesti pidettävien että pitämättä jäävien lomapäivien palkasta. Lomaltapaluuraha maksetaan kuitenkin vain vuosilomalain mukaan ansaittujen lomapäivien palkasta. Kyseisessä tapauksessa lomaltapaluuraha on 50 % (13 kk x 2,5 pv ) 33 lomapäivää vastaavasta lomapalkasta.

8) Farmaseutillamme tuli 15 palvelusvuotta täyteen 1.6.2005. Olisin tarkistanut saako hän pidemmän talviloman (6 + 3 arkipäivää) tänä talvena?

Vastaus:
Pidempää loma oikeutta ansaitaan koko siltä loman määräytymisvuodelta, jonka aikana vuosiraja ( 1 v, 10 v ,15 v) tulee täyteen. Farmaseutti ansaitsee 50 % pidennyksen talvilomaan 31.3.2006 päättyvältä lomanmääräytymisvuodelta, mutta se tulee annettavaksi vasta 1.10.2006 – 30.4.2007 eli ei siis vielä ensi talvena.

9) Farmaseuttini hoitovapaa päättyy 31.12.2011. Hän on uudelleen raskaana ja jää äitiysvapaalle 1.6.2011 Joudunko taas maksamaan palkan ja äitiysrahan erotusta 3 kuukaudelta? Entä loman ansainta?

Vastaus:
Äitiys- ja vanhempainvapaan ajalta ansaitaan vuosilomaa. Hoitovapaan ajalta sen sijaan ei ansaita lomaa. Jos uusi äitiysvapaa alkaa aikaisemmin ilmoitetun hoitovapaan aikana ja työntekijä pyytää hoitovapaan keskeytystä silloin, kun hän ilmoittaa uudesta äitiysvapaasta, poissalon peruste muuttuu äitiysvapaaksi ja työntekijä ansaitsee vuosilomaa uuden äitiysvapaan ja sitä seuraavan vanhempainvapaan ajalta.

Kanta perustuu EY-tuomioistuimen ratkaisuun (C-116/06), jossa katsottiin, että työntekijällä oli ko. tilanteessa oikeus keskeyttää hoitovapaata ja siirtyä äitiysvapaalle.

Uudelta äitiysvapaalta ei sen sijaan makseta 3 kuukauden palkan ja äitiysrahan erotusta, koska työntekijä ei palaa hoitovapaan jälkeen työhön. EY-tuomioistuimen ratkaisu ei mahdollista työhön paluuta keskeytetyn hoitovapaan ja uuden äitiysvapaan välissä.

Vastaus:
Uuden äitiysvapaan alkaessa hoitovapaan aikana työehtosopimuksen 17 §:n mukaista
2 kk palkan ja äitiyspäivärahan erotusta ei makseta. Tämä perustuu ns. aikaprioriteettisääntöön eli poissaolon katsotaan perustuvan ensin alkaneeseen syyhyn. Työntekijä ei voi myöskään keskeyttää hoitovapaata uuteen raskauteen vedoten. Palkaton hoitovapaa ei muutu palkalliseksi vaikka työntekijä jää uudelle äitiysvapaalle.

Uudelta äitiys- ja vanhempainvapaalta ei ansaita lomaa siltä osin kuin tämä on päällekkäin aiemmin ilmoitetun hoitovapaan kanssa. Näin ollen farmaseutti ei ansaitse uutta lomaa 1.6.-31.12.2006. Loman ansainta alkaa hoitovapaan päätyttyä eli 1.1.2007.

10) Lääketyöntekijäni vanhempainvapaa päättyi 15.1. ja hän palasi työhön. Kelahan maksaa korvausta äitiys- ja vanhempainvapaan ajalta ansaitusta lomasta mutta milloin sitä pitikään hakea?

Vastaus:
Korvausta pitää hakea 6 kuukauden kuluessa vanhempainrahakauden päättymisestä lukien. Korvauksen saaminen ei enää edellytä, että loma on pidetty ja lomapalkka maksettu.  Korvauksen hakuaika päättyy 15.7.  Näin siinäkin tapauksessa, että loma pidettäisiin vasta elokuussa.

11) Farmaseuttini työsuhde alkoi 1.12.2005, joten hänellä on 8 lomapäivää tänä kesänä. Loma on alkaa ma 3.7. ja päättyy ti 11.7. Nyt hän haluaisi vielä loppuviikon palkatonta lomaa, johon olen suostunut. Montako päivää vähennän palkasta? Hänen mielestään palkattomia päiviä on kolme.

Vastaus:
Loman alkaessa maanantaina ja päättyessä kesken viikkoa, ei vajaalla viikolla ole vapaapäivää. Töissä ollessaan hänellä olisi näin ollen neljä työpäivää tuolla viikolla. Vähennettävä summa saadaan jakamalla kuukausipalkka 21,5:llä ja kertomalla päiväpalkka neljällä.

12) Lääketyöntekijämme 18 arkipäivän loma alkaa 5.6.2006. Juhannuksesta johtuen viimei-nen lomapäivä on tiistai 27.6. Montako työpäivää hänelle voi merkata työvuoroluetteloon ju-hannuksen jälkeiselle viikolle?

Vastaus:
Loman alkaessa maanantaina ja päättyessä kesken viikkoa, ei loman päättymisviikolla ole vapaapäivää. Viikoittainen vapaa-aika täytyy kuitenkin antaa. Näin ollen juhannuksen jälkeisellä viikolla voidaan teettää 4 työpäivää. Työehtosopimus 18 §, esimerkki 14.

13) Farmaseutillamme oli 2 viikon loma 2.-14.6. Maanantaina 9.6. hän soitti ja kertoi pudon-neensa kesämökin katolta ja saaneensa viikon sairauslomaa. Hän pyysi jälkimmäisen lomaviikon siirtoa myöhempään ajankohtaan. Mitä teen?

Vastaus:
Jos työntekijä sairastuu lomansa aikana ja sairaus jatkuu yli 7 kalenteripäivää, ei tämän ajan ylittävään osaan sisältyviä lomapäiviä työkyvyttömyysajasta lueta lomaksi. Tämä edellyttää työntekijän siirtopyyntöä ilman aiheetonta viivytystä. Työnantaja voi vaatia lääkärintodistuksen. Tässä tilanteessa jälkimmäinen lomaviikko sisältyy 7 kalenteripäivän omavastuuaikaan, joten lomaa ei jää siirrettäväksi.

Jos loma ja sairausloma olisivat jatkuneet vielä juhannusviikonkin, olisi juhannusviikkoon sisältyneet 4 lomapäivää siirretty myöhempään ajankohtaan. Nämä lomapäivät olisi annettu työnantajan määräämänä ajankohtana vähintään yhden viikon ennakkoilmoitusajalla.

14) Lääketyöntekijän loma alkoi maanantaina 2.6. Hän soitti apteekkarille keskiviikkona 4.6. ja kertoi kaatuneensa pyörällä vapaapäivänään edellisen viikon perjantaina 30.5. sekä saaneensa viikon sairausloman. Hän pyysi ensimmäisen lomaviikon siirtämistä alkuperäisen loman jatkeeksi. Mitä pitäisi tehdä?

Vastaus:
Työntekijän sairastuessa ennen loman alkua loma on siirrettävä myöhempään ajankohtaan jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:
- työntekijä ilmoittaa sairaudesta ennen loman alkua
- työntekijä pyytää siirtoa ennen loman alkua
- sairaus on todettu ennen loman alkua. Työnantaja voi aina vaatia lääkärintodistuksen.

Tässä tapauksessa siirtopyyntöä ei ole tehty ajoissa, joten lomaa ei tarvitse siirtää. Sairastuminen ei siirrä lomaa automaattisesti. Jos siirtopyyntö olisi tehty ajoissa, olisi koko loma jouduttu siirtämään, ei vain sen ensimmäistä viikkoa.

15) Osa-aikaeläkeläisemme on joka toinen viikko töissä ja joka toinen viikko eläkkeellä. Hän sairasteli maaliskuussa. Sairastettuja työpäiviä oli 7 ja tehtyjä työpäiviä 3. Ansaitseeko hän lomaa maaliskuulta?

Vastaus:
Työntekijä kuuluu työsopimuksensa perusteella 35 tunnin loman ansaintasäännön piiriin. Muuttuneen vuosilomalain mukaan työssäolon veroisena pidetään enintään 105 kalenteripäi-vän poissaolojaksoa lomanmääräytymisvuoden aikana sairauden perusteella. 7 sairastetun työpäivän tekemättömistä tunneista ja todella tehdyistä työtunneista kertyy yhteensä vähintään 35 työssäolon veroista tuntia, joten maaliskuulta ansaitaan lomaa.